Nettiluennot ovat siirtyneet Perheaikaa facebook livelähetyksiin.
Seuraa livelähetyksiä osoitteessa: www.facebook.com/perheaikaa.fi/


Tulevat Facebook- livelähetykset:




- 5.9 klo 13.00-13.30 Väkivalta traumatisoi – apua kannattaa hakea

Väkivallan kohteeksi joutuminen voi olla traumaattinen kokemus. Keskusteluapu auttaa pääsemään pahimman yli. Väkivaltaa kokeneet miehet -hankkeessa kehitetään auttamismallia, joka koostuu yksilötapaamisista ja ohjatuista vertaisryhmätapaamisista. Luennolla saa ensimakua auttamismallin tarjoamista mahdollisuuksista. | Luennoitsija: Tommi Sarlin Miessakit ry, hankekoordinaattori, Väkivaltaa kokeneet miehet -hanke




- 10.10 klo 13.00-13.30 MASI- apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheessä

Vuonna 2018 käynnistyneen MASI-hankkeen kohderyhmää ovat työikäiset isät, joiden elämään masennusoireet kuuluvat joko oman tai perheenjäsenen kokemuksen kautta. | Luennotisija: Henri Hyttinen, Miessakit ry, hankekoordinaattori




Menneet facebook-livelähetykset:




















































Katso tulossa olevat luennot »

NettiluennotKokemusasiantuntijaluento: Lapsivuodepsykoosi on harvinainen, raju sairaus
Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n vapaaehtoistyöntekijä Tuulianna Raimoranta

Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava sairaus, johon Suomessa sairastuu vuosittain noin 60 - 120 vastasynnyttänyttä äitiä. Psykoosissa äiti menettää todellisuudentajunsa. Sairastunutta hoidetaan aina sairaalassa, usein tahdosta riippumattomassa hoidossa. Äitiyspsykoosin ennuste on sinänsä hyvä. Silti sairaus aiheuttaa monesti naiselle jälkeenkin päin häpeää, hän tuntee olevansa yksinäinen ja erilainen. Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry on jo kymmenen vuotta tukenut äitiyspsykoosin sairastaneita äitejä. Toiminnan ideana on tarjota vertaistukea kirjoittamalla vertaispalstalla ja tapaamisilla ympäri Suomea.

Äimä ry:n vapaaehtoistyöntekijä Tuulianna Raimorannan luennossa on koottu asiaa synnytyspsykoosin taustoista, syistä, hoidosta ja toipumisesta. Sairauden synnystä on hypoteeseja, muttei yhtä oikeaa totuutta. Entä kuka kuuluu riskiryhmään?

Lisäksi luennossa esitellään tarkemmin Äimä ry:n toimintaa lapsivuodepsykoosiäitien hyväksi.

Tietoa on myös osoitteessa http://www.aima.fi/psykoosi.html.

  • Luentoaika: pe 28.10. klo 10.10 – 10.40
  • Osallistujamäärä: Rajoittamaton

Katso käyty luento »

NettiluennotIsovanhemmuus adhd:n värittämänä
Perheneuvolan sosiaalityöntekijä Päivikki Tomminen

Isovanhemmat ovat parhaimmillaan lapsen hyvinvointia tukeva voimavara. He voivat vapaana ensisijaisesta kasvatustyöstä antaa lapsenlapsilleen ehdotonta rakkautta, huolenpitoa ja elämyksiä.

Isovanhemmuus aiheuttaa usein myös käytännön pulmia lapsenlapsia hoidettaessa kuten oman ajan riittäminen, oma jaksaminen, pärjääminen ylivilkkaan lapsen kanssa ym.
Isovanhemmat voivat olla tilapäinen hoitoapu vanhemmille, varsinkin jos ovat eläkkeellä ja asuvat lähellä. Joskus isovanhemmat ovat "riiston" kohteena, varsinkin, jos eivät osaa sanoa "ei".

Isovanhempien ja vanhempien välillä voi olla kasvatukseen liittyviä ristiriitoja. Isovanhempien arvomaailma ja normit voivat olla hyvinkin erilaiset liittyen kasvatusperiaatteisiin. Miten ratkaista näitä solmuja?

Isovanhemmat voivat olla merkittäviä traditioiden ja perhekulttuurin ylläpitämisessä. He välittävät kiintymystä sukupolvien välillä ja selkiinnyttävät arvomaailmaa lapsenlapsille. Iloinen yhdessäolo tuo sekä isovanhemmille että lapsenlapsille hyvän ja turvallisen pohjan elämälle.

isovanhemmuus, perhe, hyvinvointi, adhd liitto ry, adhd

  • Luentoaika: to 20.10. klo 13.00 – 13.30
  • Osallistujamäärä: Rajoittamaton

Katso käyty luento »

NettiluennotVanhemmuuden haasteet – lasten hyvinvointi
Lapsiperhetyöntekijä, FinFami Uusimaa Olli Rauhala

Kun vanhemmuutta kuormittavat mielenterveyden ongelmat, on sillä vaikutuksensa myös perheessä elävien lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Vanhemmat tarvitsevat tietoa ja tukea, miten auttaa lapsiaan. Vastaavasti perheen lapset ja nuoret tarvitsevat ymmärrystä perheen tilanteeseen. On monia asioita, joiden avulla voidaan vahvistaa vanhemmuutta ja lapsia suojaavia tekijöitä.

FinFami Uusimaa ry – Omaiset mielenterveyden tukena on jo vuosia ottanut omaistyössään huomioon myös lapsiomaiset. Työmuotoina käytetään Toimiva lapsi ja perhe – hankkeessa kehitettyjä työmenetelmiä.

Luennossa pohditaan työssämme esille tulleita vanhempien, lasten ja nuorten kysymyksiä sekä sitä, miten hyvän arjen eläminen on mahdollista erilaisista vaikeuksista huolimatta.

vanhemmuus, perhe, mielenterveys, lapset, nuoret

  • Luentoaika: to 13.10. klo 13.00 – 13.30
  • Osallistujamäärä: Rajoittamaton

Katso käyty luento »

NettiluennotAdhd:n värittämä perhe-elämä
Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, ADHD-liitto ry Kaisa Humaljoki

Adhd värittää jokaisen perheenjäsenen elämää, olipa adhd-oireet sitten lapsella, vanhemmalla tai molemmilla. Kuulet luennolla näkökulmia siitä, miten adhd vaikuttaa parisuhteeseen, vanhemmuuteen sekä adhd-oireisen lapsen elämään ja heidän sisaruksiin. Millä konstein haastavasta adhd:sta saisi positiivisia puolia esiin, voiko se olla joskus jopa perheen voimavara?

Luennon pitää ADHD-liiton vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki.

Adhd liitto ry, adhd, perhe-elämä, perhe, arki, vanhemmuus, tuki, hyvinvointi

  • Luentoaika: ke 12.10. klo 11.00 – 11.30
  • Osallistujamäärä: Rajoittamaton

Katso käyty luento »

NettiluennotTrappan-työmenetelmä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden lasten tueksi
VTM Katarina Fagerström ja VTM Britt-Helen Tuomela-Holti, Folkhälsan

Trappan-työmenetelmä on kehitetty tukemaan väkivaltaa perheessään tai lähisuhteissaan kokeneita lapsia. Trappan koostuu työntekijän ja lapsen välisistä kahdenkeskisistä keskusteluista, joiden tavoitteena on auttaa lasta sanoittamaan ja ymmärtämään tapahtunutta. Lapselle annetaan tilaa kertoa kokemuksistaan ja tuetaan häntä jäsentämään niitä.

Trappan-työmenetelmä soveltuu käytettäväksi vasta väkivallan uhan väistyttyä lapsen elämästä. Trappan ei sovi perheväkivallan selvittelyvaiheeseen tai lapsen kuulemiseen rikostutkinnan yhteydessä.

Trappanin loivat Ruotsissa 1990-luvulla Pelastakaa lapset ry:n sosiaalityöntekijä Inger Ekbom ja psykologi Ami Arnell. Mallin taustalla vaikuttavat tutkimustulokset perheen sisäisen väkivallan vakavista ja kauaskantoisista vaikutuksista lapsen psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen sekä kokemukset siitä, miten vaikea sekä ammattilaisten että lasten on ottaa väkivaltakokemukset puheeksi asiakaskontaktissa.

Folkhälsan on tuonut mallin Suomeen.

Britt-Helen Tuomela-Holti on valtiotieteen maisteri, sosiaalityöntekijä ja Trappan-kouluttaja. Folkhälsanissa hän toimii perhetyön asiantuntijana.
Katarina Fagerström on valtiotieteen maisteri (VTM), sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti ja Trappan-kouluttaja. Folkhälsanissa hän toimii ennalta-ehkäisevän lastensuojelutyön asiantuntijana.

Luento on maksuton ja avoin kaikille teemasta kiinnostuneille. Voit liittyä luennolle joko nimimerkillä tai rekisteröityneenä Perheaikaa.fi -sivuston käyttäjänä. Luennon aikana sinun on mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijalle ja vaihtaa ajatuksia muiden osallistujien kanssa chatin kautta.

kasvatus, perhe, hyvinvointi, vanhemmuus, lähisuhdeväkivalta

  • Luentoaika: ti 11.10. klo 12.30 – 13.00
  • Osallistujamäärä: Rajoittamaton

Katso käyty luento »