• auringonkukkako
    Rekisteröitynyt käyttäjä
    Ilmianna asiaton viesti

    mikä on roolini/vastuuni äitipuolena ja avovaimona

    Meillä uusi uusperhe, johon kuuluu minä, avomieheni ja hänen kolme lasta, jotka vuoroviikoin äidillään. Minun oma lapseni on jo täysi-ikäinen.

    Olisi mukava kuulla kokemuksia miten kotityöt ja vastuut jaetaan vastaavissa perheissä. Minulla helposti tapa ottaa koti- ja lastenhoito haltuun, mutta en haluaisi välttämättä ottaa enää sellaista vastuuta.
    Lainaa
  • Tunturipöllö
    Vierailija
    Ilmianna asiaton viesti

    Samoja mietteitä

    Avomiehelläni on 5-vuotias poika ja minulla ei ole omia biologisia lapsia. Miehelläni vaikuttaa olevan ns. vanhanaikainen ajatusmalli, jonka mukaan nainen hoitaa kotityöt. Hän osallistuu, kun patistan tai olen vastikään asiasta taas maininnut. [size= 0.8em]Myönnän, että minulla on myös tapana ottaa vastuu kodinhoidosta sekä hänen lapsensa hoidosta. Tästäkin olen maininnut hänelle.[/size]

    Meillä jako menee niin, että mies tyhjentää postilaatikon, kauppakassit ja joskus tiskikoneen. Minä hoidan sitten kaiken muun; asunnon siisteyden ja siivoamisen, pyykit, sen että lapsella on vaatteita meillä, lapsen ruokailut, nukkumaan menon jne. Toisaalta, kun pyydän apua, mieheni yleensä auttaa nurisematta. Mutta en jaksaisi olla työnjohtaja omassa kotona.

    Hän hoitaa lapsen kyllä, kun minä en ole kotona. En ymmärrä olenko itse liian organisoiva ja nopeasti lapsen tarpeisiin vastaava, vai miksi hoitovastuu sysääntyy minulle.

    Lainaa
  • Najadi
    Rekisteröitynyt käyttäjä
    Ilmianna asiaton viesti

    Kotityövastuu pitää rajata

    Meillä on puolisoni ja hänen lastensa kanssa asumista saman katon alla takana noin puoli vuotta. Kuten edellisetkin kirjoittajat, olen luonteeltani todella vastuuntuntoinen ja huolehtivainen. Kun seurustelu aikoinaan eteni ja pohdimme uusperheen perustamista, ajattelin jo silloin, että voin omalta osaltani tukea puolisoni ja hänen lastensa suhdetta esim. tekemällä kotitöitä silloin, kun hän hoitaa lapsiin liittyviä asioita, esim. auttaa läksyissä.

    Huomasin kuitenkin pian yhteenmuuttomme jälkeen, millaiseen sudenkuoppaan olin itseni ajanut. Yksin asuessa tulee paljon vähemmän pyykkiä, tiskiä ja on ruoanlaittotarvetta kuin yhdessä puolison ja tämän lasten kanssa asuessa. Ne veivätkin yhä suuremman osan vapaa-ajastani kuin ennen. Toisaalta huomasin viettäväni loputtomien kotitöiden parissa hirveästi aikaa välillä siksi, että annoin lapsille ja puolisolle keskinäistä aikaa ja joskus siksi, että pakenin perhearkea omiin oloihini. Alkoi tuntua, ettei minulla ollut elämässä mitään muuta kuin työ, ja töiden jälkeen kotityöt.

    Meillä on yhteistä asumista nyt noin puoli vuotta takana ja olen ehtinyt jo uupua matkalla, mikä on pysäyttänyt miettimään, miten jatketaan tästä eteenpäin. Omaa vapaa-aikaa (muuta kuin kotitöitä) pitää olla enemmän. Vaikka parisuhteessa onkin tärkeää saada jaettua kotityöt, on pakko oppia rajaamaan vastuuta niistä, ettei tee sitä oman hyvinvointinsa tai oman vapaa-aikansa kustannuksella.
    Lainaa

Osallistu keskusteluun

Kirjoitat vieralijana. Kirjaudu sisään kirjoittaksesi rekisteröityneenä käyttäjänä.