Soseista sormiruokaan - Kurkku-herne-avokado-raejuustosalaatti

Salaatit ovat nopeita koko perheen ruokia. Salaatti on mainio retkilounas tai pääruoan täydentäjä. Näin kesän kynnyksellä tuoreita ja raikkaita raaka-aineita salaattiin on runsaasti tarjolla. Seuraava kurkku-herne-avokado-raejuustosalaatti sopii hyvin pinsetti-otetta harjoittelevalle yli 10 kuukauden ikäiselle lapselle. 1 dl kurkkua kuutioina 1 dl herneitä 1 dl avokadoa kuutioina 1 dl raejuustoa Kokoa aineksista salaatti suoraan kulhoihin, pieniin mukeihin tai lautasille. Koristele pienellä yrtinlehdellä. Teresa Välimäki Kokki #soseistasormiruokaan Kuvat: Helsinki Food Company

Julkaistu 26.06.2017 15:00

Soseista sormiruokaan - Perunasose,Peruna-bataattisose,Peruna-parsakaalisose ja Porkkanasose

Kasviksista, juureksista ja perunasta valmistat edulliset ja maukkaat soseet vauvallesi. Kotimaisia juureksia, kasviksia ja perunaa on nyt hyvin tarjolla. Vaihtelua ruokiin saat vaihtamalla perunan bataattiin tai porkkanaan.Voit tarjota vauvalle soseita joko pääruokana tai pääruoan lisukkeena noin kuuden kuukauden iästä alkaen.Aloita sosetalkoot seuraavilla perunasose- resepteillä. Sosetalkoiden tulokset voit halutessasi pakastaa pieninä annoksina esim.jääpalamuotissa. Perunasose n. 0,5 l vettä 0,5 kg jauhoisia perunoita kuorittuna ja paloiteltuna Kiehauta vesi ja lisää paloitellut perunat. Vettä saa olla vain sen verran, että perunapalat juuri ja juuri peittyvät. Keitä perunat kypsiksi. Ota keitinvesi talteen ja soseuta perunat haarukalla tai perunasurvimella. Ohenna sose...

Julkaistu 25.06.2017 15:00 | Kommentit 0

Soseista sormiruokaan - Vatkattu marjapuuro, Banaani-kaurapuuro, Omena-riisipuuro ja Marjapuuro-jogurttivälipala

Puuroja voi tarjota aamu-, väli- tai iltapalana koko perheelle. Käyttämällä täysjyväjauhoja ja - suurimoita lisäät ruoasta saatavan kuidun ja kivennäisäineiden määrää.Lapselle voi aluksi tarjota veteen valmistettuja, suolattomia jauho- tai hiutalepuuroja noin kuuden kuukauden iästä alkaen. Voit maustaa puurot erilaisilla marjoilla, hedelmillä, soseilla tai survoksilla. Ihanan kesäisen puuron voit valmistaa seuraavilla vatkatun marjapuuron, banaani-kaurapuuron tai omena-riisipuuron ohjeilla. Lähempänä vuoden ikää voit valmistaa puurosta ja hapanmaitotuotteista maistuvan välipalan. Vatkattu marjapuuro 4 dl vettä 2 dl vadelmia (kotimaisia tuoreita tai pakaste) 0,75 dl täysjyvämannasuurimoita (0,5-1 rkl sokeria) Mittaa kattilaan vesi ja marjat. Kiehauta ja keitä poreillen noin 15...

Julkaistu 24.06.2017 15:00 | Kommentit 0

Soseista sormiruokaan - Omenasose ja Banaani-vadelmasose

Kotimaiset marjat ja hedelmät sopivat hyvin lapsen ensimaisteluihin. Niitä voidaan tarjota joko soseina, kiisseleinä, raasteina tai paloina. Soseet sopivat hyvin välipalaksi tai puuron päälle makua antamaan 4-6 kuukauden iästä eteenpäin. Soseiden teon voit aloittaa esimerkiksi seuraavilla omena- ja banaani-vadelmasoseresepteillä. Omenasose 0,5 kg pehmeämaltoisia omenoita kuorittuna ja paloiteltuna 0,5 dl vettä Laita omenalohkot kattilaan ja lisää vesi. Kiehauta ja hauduta miedolla lämmöllä kannen alla kunnes omenat ovat pehmeitä. Soseuta lohkot tasaiseksi soseeksi sauvasekoittimella. Pakasta sose vaikkapa jääpalamuotissa ja ota sosetta sulamaan tarvittava määrä kerrallaan. Banaani-vadelmasose 1 banaani 1 dl vadelmia (kotimaisia tuoreita tai pakastettuja vadelmia) (pieni tilkka...

Julkaistu 23.06.2017 12:00 | Kommentit 0

Valmistaudu matkaan ruokailun maailmaan yhdessä lapsen kanssa

Tärkeää matkailussa on asenne, jolla matkaan lähdetään. Näin on myös ruokamatkalla, jossa yhdessä lapsen kanssa tutustutaan uusiin makuihin, koostumuksiin ja tuoksuihin. Ruokamatkalla tavoitteena on lapsen itsenäisen syömisen harjoittelu ja siinä harjaantuminen. Sotkemalla oppii Sotku ja sotkeminen ovat asioita, joita lasten ruokailussa ei voida välttää. Eikä tämä ole edes tarpeen. Sotkun sietäminen on helpompaa, jos sitä tarkastelee oppimisen näkökulmasta. Lapsi tutustuu ruokaan kaikilla aisteillaan. Litistämällä kurkkua pöydän pintaa vasten ja omien sormien välissä, lapsi hankkii uuttaa tietoa ympäristöstään ja itsestään. Erilaisia ruokia ja raaka-aineita tutkimalla lapsi kehittää omaa koordinaatiokykyään ja purentataitojaan. Näitä taitoja harjoittelemalla, lapsi saa lautasella...

Julkaistu 23.06.2017 07:00 | Kommentit 0

Yhteenveto 56 000 suomalaisen vastauksista parisuhdetestiin

Väestöliiton parisuhdetiimi julkaisi tammikuussa 2017 parisuhteen hyvinvointia kartoittavan testin nettisivuillaan. Testissä oli 12 kysymystä ja jokaisessa kysymyksessä oli kolme vastausvaihtoehtoa. Nyt tuon ”parisuhteen kartoitus” testin on käynyt tekemässä jo 56 000 suomalaista. Testin tekijöistä ei ollut mahdollista erotella miehiä ja naisia. Rinnastan vastauksia Osmo Kontulan (2013) saamiin tuloksiin suomalaisten parisuhteiden hyvinvoinnista. Kontulan tutkimuksessa kävi ilmi, että enemmistä suomalaisista koki parisuhteen toimivan ainakin suhteellisen hyvin.  Valtaosa suomalaisista harrastaa seksiä viikoittain Kontula (2013) havaitsi, että tyydyttävä seksielämä on yksi tärkeä tekijä onnellisessa parisuhteessa. Testiin vastanneista 56 000 suomalaisesta 55% harrasti kumppaninsa...

Julkaistu 22.06.2017 14:33 | Kommentit 0

Monikkoperhevalmennus antoi luvan hymyyn ja onneen

Elettiin vuotta 2009, soitin sen tärkeän puhelun: ”Hei, meille on tulossa kolmoset! Saadaanko tulla monikkovalmennukseen?” ja vastaus oli: ”Onneksi olkoon ja tervetuloa!”. Monikkovalmentaja jolle soitin, oli ensimmäinen perheen ulkopuolinen, joka onnitteli asiasta, tähän mennessä olin kuullut vain kommentteja ”Otan osaa”, ”Ette te voi mitenkään selvitä kolmen vauvan kanssa”. Saavuin mieheni kanssa ensimmäiseen valmennukseen jäätävän ison vatsan kanssa, vaikka viikkoja oli vasta kasassa 15. Jokainen valmentaja toivotti lämpimästi tervetuloa ja sydämelliset onnittelut! Nämä hetket tulen muistamaan aina. Jokainen valmentaja kertoi oman tarinansa raskausajasta synnytykseen ja vauva-arjen ihanuuteen. Jokaisen tarina oli aivan erilainen, mikä auttoi itseä selventämään tulevaa ja samalla...

Julkaistu 20.06.2017 13:28 | Kommentit 0

Anoppi kyläilee kutsumatta – mitä voin tehdä?

Helin suhde anoppiinsa Ritvaan on vaikeutunut lapsen syntymän jälkeen. Aikaisemmin Helillä oli melko etäiset välit anoppiinsa Ritvaan. He tapasivat muun perheen mukana noin kerran vuodessa, eikä Helin mies Aarokaan välittänyt tavata äitiään sen useammin. Harvoihin tapaamisiin oli päädytty parin tunnin ajomatkan takia, mutta ketään harvat tapaamiset eivät tuntuneet muutenkaan haittaavan. Ritva soitti välillä pojalleen, mutta Heli ja Ritva eivät jutelleet koskaan puhelimessa. Kun Heli synnytti esikoisensa, tilanne muuttui. Ritva haluaa tavata paljon useammin, koska hän haluaa nähdä lapsenlastaan mahdollisimman usein. Ritva ja Heli eivät kuitenkaan ole mitenkään läheisiä, joten Helistä tuntuu hankalalta ottaa kotiinsa vastaan kyläilemään puolituntematon ihminen niinkin usein kuin kerran...

Julkaistu 16.06.2017 13:52 | Kommentit 0

Elämme edelleen liiaksi kulttuurissa, jossa isä hoitaa auton ja äiti kodin ja lapsen – Myös isät haluavat kokea raskausajan täysimääräisinä vanhempina

Olen saanut kehuja siitä, että osallistun aktiivisesti neuvola-, sairaala-, ja synnytysvalmennuskäynteihin.  Mutta eihän äitiäkään kiitellä siitä, että hän on saapunut neuvolaan, kirjoittaa HS:n toimittaja Jukka Vuorio. Onni, rakkaus, hämmennys, epävarmuus ja yhteinen tulevaisuus. Kun perheeseen on syntymässä lapsi, suomalainen yhteiskunta ottaa sujuvasti kopin – ainakin äidistä ja tulevasta lapsesta. Myös moni isä haluaisi elää raskausajan kokemuksen läpi yhdessä äidin ja lapsen kanssa joka käänteessä. Olen yksi näistä isistä. Isän aktiiviseen mukanaoloon on pyritty Suomessa siitä saakka, kun 70-luvulla ryhdyttiin puhumaan uudesta, sitoutuneesta isyydestä. Ongelma on, että yhteiskunnallinen puhe ja todellisuus eivät kohtaa. Pyrkimys vanhempien tasaveroisuuteen on puheissa läsnä,...

Julkaistu 16.06.2017 12:54 | Kommentit 0