Yhteenveto 56 000 suomalaisen vastauksista parisuhdetestiin

Väestöliiton parisuhdetiimi julkaisi tammikuussa 2017 parisuhteen hyvinvointia kartoittavan testin nettisivuillaan. Testissä oli 12 kysymystä ja jokaisessa kysymyksessä oli kolme vastausvaihtoehtoa. Nyt tuon ”parisuhteen kartoitus” testin on käynyt tekemässä jo 56 000 suomalaista. Testin tekijöistä ei ollut mahdollista erotella miehiä ja naisia. Rinnastan vastauksia Osmo Kontulan (2013) saamiin tuloksiin suomalaisten parisuhteiden hyvinvoinnista. Kontulan tutkimuksessa kävi ilmi, että enemmistä suomalaisista koki parisuhteen toimivan ainakin suhteellisen hyvin.  Valtaosa suomalaisista harrastaa seksiä viikoittain Kontula (2013) havaitsi, että tyydyttävä seksielämä on yksi tärkeä tekijä onnellisessa parisuhteessa. Testiin vastanneista 56 000 suomalaisesta 55% harrasti kumppaninsa...

Julkaistu 22.06.2017 14:33

Monikkoperhevalmennus antoi luvan hymyyn ja onneen

Elettiin vuotta 2009, soitin sen tärkeän puhelun: ”Hei, meille on tulossa kolmoset! Saadaanko tulla monikkovalmennukseen?” ja vastaus oli: ”Onneksi olkoon ja tervetuloa!”. Monikkovalmentaja jolle soitin, oli ensimmäinen perheen ulkopuolinen, joka onnitteli asiasta, tähän mennessä olin kuullut vain kommentteja ”Otan osaa”, ”Ette te voi mitenkään selvitä kolmen vauvan kanssa”. Saavuin mieheni kanssa ensimmäiseen valmennukseen jäätävän ison vatsan kanssa, vaikka viikkoja oli vasta kasassa 15. Jokainen valmentaja toivotti lämpimästi tervetuloa ja sydämelliset onnittelut! Nämä hetket tulen muistamaan aina. Jokainen valmentaja kertoi oman tarinansa raskausajasta synnytykseen ja vauva-arjen ihanuuteen. Jokaisen tarina oli aivan erilainen, mikä auttoi itseä selventämään tulevaa ja samalla...

Julkaistu 20.06.2017 13:28 | Kommentit 0

Anoppi kyläilee kutsumatta – mitä voin tehdä?

Helin suhde anoppiinsa Ritvaan on vaikeutunut lapsen syntymän jälkeen. Aikaisemmin Helillä oli melko etäiset välit anoppiinsa Ritvaan. He tapasivat muun perheen mukana noin kerran vuodessa, eikä Helin mies Aarokaan välittänyt tavata äitiään sen useammin. Harvoihin tapaamisiin oli päädytty parin tunnin ajomatkan takia, mutta ketään harvat tapaamiset eivät tuntuneet muutenkaan haittaavan. Ritva soitti välillä pojalleen, mutta Heli ja Ritva eivät jutelleet koskaan puhelimessa. Kun Heli synnytti esikoisensa, tilanne muuttui. Ritva haluaa tavata paljon useammin, koska hän haluaa nähdä lapsenlastaan mahdollisimman usein. Ritva ja Heli eivät kuitenkaan ole mitenkään läheisiä, joten Helistä tuntuu hankalalta ottaa kotiinsa vastaan kyläilemään puolituntematon ihminen niinkin usein kuin kerran...

Julkaistu 16.06.2017 13:52 | Kommentit 0

Elämme edelleen liiaksi kulttuurissa, jossa isä hoitaa auton ja äiti kodin ja lapsen – Myös isät haluavat kokea raskausajan täysimääräisinä vanhempina

Olen saanut kehuja siitä, että osallistun aktiivisesti neuvola-, sairaala-, ja synnytysvalmennuskäynteihin.  Mutta eihän äitiäkään kiitellä siitä, että hän on saapunut neuvolaan, kirjoittaa HS:n toimittaja Jukka Vuorio. Onni, rakkaus, hämmennys, epävarmuus ja yhteinen tulevaisuus. Kun perheeseen on syntymässä lapsi, suomalainen yhteiskunta ottaa sujuvasti kopin – ainakin äidistä ja tulevasta lapsesta. Myös moni isä haluaisi elää raskausajan kokemuksen läpi yhdessä äidin ja lapsen kanssa joka käänteessä. Olen yksi näistä isistä. Isän aktiiviseen mukanaoloon on pyritty Suomessa siitä saakka, kun 70-luvulla ryhdyttiin puhumaan uudesta, sitoutuneesta isyydestä. Ongelma on, että yhteiskunnallinen puhe ja todellisuus eivät kohtaa. Pyrkimys vanhempien tasaveroisuuteen on puheissa läsnä,...

Julkaistu 16.06.2017 12:54 | Kommentit 0

Kaksin mutta yksin

Uusi, elämääsi tullut pieni ihminen myllersi kaiken. Pyöräytti kertalaakista päälaelleen aikataulut, elämäsi tärkeysjärjestyksen, vähintäänkin makuuhuoneen sisustuksen, pyykkivuoren koon ja samalla mahdollisesti heilutteli parisuhteesi raameja. Sen lisäksi pieni ihminen laittoi uusiksi ihmissuhdeverkostosi. Eivät kaikki ihmissuhteet muuttuneet miksikään, mutta ehkä kuitenkin oli vaikeampi löytää yhteistä aallonpituutta ystävien kanssa, kun ne tärkeimmät asiat elämässä olivat heittäneet häränpyllyä. Huomasitko, että jossain vaiheessa heistä, entisistä ystävistä, ei kuulunutkaan mitään? Tyrehtyivätkö sinunkin yhteydenottosi erilaisiin aikatauluihin lapsettomien ystävien, mutta myös perheellisten ystävien kanssa? Silloin kun sinulla olisi aikaa, he ovat töissä ja illalla kaikki ovat...

Julkaistu 05.06.2017 10:00 | Kommentit 0

Lasten seksuaalikasvatus osana varhaiskasvatusta

Pienten lasten seksuaalikasvatus, eli kehotunne- ja turvataitokasvatus ovat osa lapsen terveen kasvun ja kehityksen tukea. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet pitää sisällään kehotunnekasvatuksen ja haastaa ammattilaiset pureutumaan seksualikasvatuksen teemoihin varhaiskasvatuksessa.   Väestöliitto ja Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ja kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta järjestivät tästä teemasta pienoisseminaariin 2.6.2017 jossa puhujina aiheesta olivat muun muassa Tuomas Kurttila,  Taina Laajasalo,  Raisa Cacciatore ja Niina Junttila.  Seminaarin kuvattu livelähetys on katsottavissa alla: Luentodiat ladattavissa: Luentodiat: Tekeekö kaikki mitä sattuu? – Mikä on tilanne ja mitä tarpeita kentällä kartoittavien tutkimustemme pohjalta? Väestöliiton...

Julkaistu 02.06.2017 12:18 | Kommentit 0

Otatko paineita kaksostenyksilöllisyyden tukemisesta?

Monikkovanhempi valmistautuu tulevaan vanhemmuuteen monin tavoin, lukemalla oppaita, kyselemällä ohjeita neuvolasta tai muilta saman kokeneilta vanhemmilta. Kun tulossa on kaksoset tai kolmoset, mukana on aina myös erikoissairaanhoito. Saamme neuvoja lasten perushoitoon, nukkumiseen ja moneen muuhun. Niiden lisäksi pohdimme sitä, miten meidän pitäisi toimia kasvattajina. Rajoja ja rakkautta, positiivinen vanhemmuus vai vapaa kasvatus? Vanhemmat pohtivat oman lapsuuskodin kasvatusperiaatteita ja pyrkivät sovittamaan yhteen kummankin vanhemman näkemyksiä toimivaksi kokonaisuudeksi. Kasvatusohjeita tulee monelta taholta, eikä vähiten sosiaalisesta mediasta, jossa kärkevät ja tuomitsevat kannanotot saavat usein vallan. Kun perheeseen syntyy kaksoset, kolmoset tai neloset, mukaan tulee...

Julkaistu 02.06.2017 10:26 | Kommentit 0

Pimppikö häpeä?

Tyttölapsi kumartuu tutkimaan miltä hänen pimppinsä näyttää. Aikuinen tuhahtaa: ”Anna olla rauhassa!”. Tyttönen hämmentyy, säikähtää ja nolostuu. Jos pimppi, pippeli ja peppu ovat häpeän ja nolouden asioita, lapset eivät ikinä opi olemaan tyytyväisiä kehoonsa tai edes kertomaan ahdisteluista. Arkuus puhua asioista niiden oikeilla nimillä voi johtua omasta epävarmuudesta ja siitä, ettei vanhempi itse ole sinut seksuaalisuutensa tai kehonsa kanssa. Vanhemmat ajattelevat myös, ettei pienen lapsen kuulu tietää näitä asioita, sanoo seksuaaliterapeutti Oona Turunen Aamulehdessä 24.5.2017. Tyttöjen sukupuolielin on muutenkin piilossa. Se, ettei siitä edes puhuta oikealla nimellä, voi lisätä lapsen hämmennystä ja häpeää, Turunen sanoo. Hänen mukaansa tyttöjä kannattaa rohkaista tutustumaan...

Julkaistu 31.05.2017 13:30 | Kommentit 0

Oikea-aikainen apu auttaa kaksosten ja kolmosten vanhempia

Sain käsiini Essi Kummun kirjan Lasteni tarina. Vahvasti omaelämäkerrallisessa kirjassaan Essi Kummu kertoo kymmenen vuotta sitten alkaneesta traumastaan, kun hänen kaksosensa syntyivät keskosina. Lapset selvisivät teho-osastolta kotiin, mutta äiti oli henkisesti lopussa. Kirjassa kuvataan sitä, miten vanhempi toimii kohdatessaan syvän kriisin syyllisyyden, ahdistuksen ja pelon puristuksessa. Äidille kävi lopulta hyvin, mutta sitä ennen hän kantoi henkistä taakkaa sisällään kymmenen vuotta. Esittely ja arvio kirjasta löytyy Helsingin Sanomien nettisivuilta. Kirja on monella tavalla tärkeä. Se muistuttaa siitä, että hyvin monet kaksoset (ja kaikki kolmoset ja neloset) syntyvät keskosina. Toiseksi se kuvaa sitä huolen ja pelon määrää, jonka tuore monikkovanhempi joutuu käymään läpi. 40...

Julkaistu 30.05.2017 10:30 | Kommentit 0