Vanhempi, opettele ymmärtämään lapsesi temperamenttia

Lasten erilaisia temperamentteja on syytä ymmärtää Aikuiset arvostavat erilaisuutta ja yksilöllisyyttä toisissaan, mutta lasten yksilöllisyyttä on aikuisen joskus vaikea ymmärtää. Yksi lapsi kun tarvitsee rajausta, toinen kannustusta, kolmas mielialan kohotusta ja neljäs turvaa. Yksi kiihtyy nollasta sataan sekunnissa, toinen vihastuksissaan saattaa kohottaa hieman kulmakarvaa. Kun vanhemmat pohtivat sitä, miten voisivat ottaa lapsensa tarpeet parhaiten huomioon, lapsen temperamentin ymmärtämisestä voi olla suuri apu. Temperamenttipiirteitä ei voi arvottaa; ei siis ole parempaa tai huonompaa temperamenttia. Oleellista on, miten ympäristö suhtautuu lapsen piirteisiin. Jos lapsi on esimerkiksi hyvin aktiivinen ja helposti ärsykkeistä häiriintyvä, hänellä menee yleensä oikein hyvin...

Julkaistu 19.01.2016 09:47

Lapsi autossa

Lapselle turvallisin paikka autossa on takapenkillä oleva turvaistuin. Ainakin kolmivuotiaaksi asti lapset matkustavat turvallisimmin selkä menosuuntaan turvaistuimessa tai –kaukalossa. Lapsi tarvitsee omaa turvalaitetta kunnes hän on vähintään 135 cm pitkä eli noin kymmenenvuotiaaksi asti. Tarpeeksi pitkä lapsi voi käyttää turvavyötä aikuisten tapaan. Vanhempien esimerkki on tärkeä turvavyön käytössä: lapsi käyttää, jos vanhemmat käyttävät. Alle 3-vuotiaita lapsia ei saa takseja lukuun ottamatta kuljettaa henkilö-, paketti- tai kuorma-autossa, johon ei voida kiinnittää lapsen painon mukaan määrättyä turvalaitetta. Jos turvalaitetta ei voida autoon asentaa, matkustaa vähintään 3-vuotias takaistuimella. Linja-autossa lapsen on käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai...

Julkaistu 19.01.2016 09:14 | Kommentit 0

Eroisän ikävä lapsia kohtaan: ”Surun kanssa oppii elään”

Kalle on 42-vuotias eronnut mies, jolla on kaksi pientä lasta. Kuten 80 % muistakin eronneista isistä, myös Kallesta tuli eron jälkeen etävanhempi. Tämä tarkoittaa sitä, että lapset asuvat pääasiallisesti äidin luona. Kalle tapaa lapsiaan joka toinen viikonloppu. ”Se on suuri muutos, kun ei näe lapsia joka päivä. Koin eron hetkellä, että menetän heidät.” Menettämisen tunnetta pahensi kokemus siitä, että Kallen toiveita ei kuunneltu lasten asumisjärjestelyissä. Kalle näkee tilanteen olleen vaikea myös äidille: ”Äitikin varmaan hyvin herkästi leimataan huonommaksi, jos hän kyseenalaistaa vallalla olevan mallin. Eli jos isä olisi lähivanhempi, äiti leimataan hylkääjäksi. Mutta mies on aina se, jonka oletetaan jäävän ulkopuolelle.” Etävanhemmuus on tuonut Kallen elämään uudenlaisen...

Julkaistu 08.01.2016 12:47 | Kommentit 0

Synnytysmasennus – kuinka se oireilee ja mistä apua?

Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, jonka kohtaa arviolta 10-20% synnyttäneistä äideistä. Tämä tarkoittaa 6 000 – 15 000 äitiä vuodessa. Synnytyksen jälkeinen masennus puhkeaa yleensä noin viikon kuluttua synnytyksestä, mutta voi alkaa myös useita kuukausia synnytyksen jälkeen.   Masennuksen puhkeaminen saattaa tulla äidille yllätyksenä. Masennuksen myöntämiseen liittyy usein myös paljon syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa tulevasta. Masennuksen hoidon kannalta sen myöntäminen on tärkeää, sillä oikeaan aikaan ja oikealla tavalla aloitettu hoito lyhentää masennuksen kestoa ja tukee perheen sisäistä vuorovaikutusta. Äitiysneuvolassa terveydenhoitajat kartoittavat mahdollista masennusta äideille tehtävällä kyselyllä.  Omat huolet ja kysymykset kannattaa kuitenkin ottaa aina puheeksi,...

Julkaistu 05.01.2016 15:19 | Kommentit 0

Mistä on hyvät äidit tehty?

Rintamaidosta, pitkästä pinnasta, kotona olemisesta, luomusoseesta, muffinintuoksusta, lähiruuasta, kestovaipoista, siististä kodista, virikkeistä, pottakakasta, muskarireissuista, raskausarvista, valvotuista öistä? Niistäkö on hyvät äidit tehty? Äitikilpailu starttaa kiivaasti usein jo raskausaikana. Odottava äiti saa kuulla mahansa olevan liian iso tai omituisen pieni. Raskaana oleva ei osaa rauhoittua, vaan keskittyy liikaa töihinsä tai unohtelee tolkuttomasti raskausdementiassa. Lastenrattaat on valittu ekologisesti tai cityelämää kunnioittaen, kuohuviinisiemaus tai burana ovat merkki vastuuttomuudesta, kampaajan väriaineista puhumattakaan. Meno ei taatusti laannu lapsen synnyttyä maailmaan. Herkkä äidin mieli kuulee moitteita ja vaatimuksia, vertailua ja vihjeitä. Milloin lasta...

Julkaistu 25.12.2015 12:29 | Kommentit 0

Äidinmaidon käsittely ja säilytys

Joskus äidillä voi olla maitoa yli oman vauvan tarpeen.  Äidinmaito on kallisarvoista ravintoa, jota ei kannata heittää hukkaan, vaan säilyttää vastaisuuden varalle. Äidimaito säilyy oikein käsiteltynä pakasteessa puolisen vuotta, joten sitä voi tarvittaessa sulattaa sieltä käyttöön, jos vauva on isän tai jonkun muun läheisen hoidossa, jos äidillä syystä tai toisesta on maito vähissä tai hän ei esimerkiksi lääkekuurin vuoksi voikaan imettää. Myös soseiden pehmentämiseen pakastettu äidinmaito käy mainiosti. Äidinmaito on ”elävää” ravintoa, eli on tärkeää säilyttää talteen otettu maito oikein. Oikein säilytetyn maidon ravitsemukselliset ja suojaavat ominaisuudet säilyvät mahdollisimman hyvin. Maidon voi kerätä joko lypsämällä käsin, pumppaamalla rintapumpulla tai ottamalla talteen...

Julkaistu 21.12.2015 14:32 | Kommentit 0

Meille vai teille?

Joulupyhät lähestyvät jo huimaa vauhtia, mutta missä pitäisi viettää näitä joka vuosi toistuvia pyhiä? Osalla on selkeät suunnitelmat ja traditiot, osa karkaa ulkomaille ja osalla (kuten meillä) eletään ns. katveaikaa, jolloin niin tutut ja turvalliset traditiot ovat muutoksen alla ja selkeää ajatusta uusista traditioista ei ole.  Tavallaan on ihanaa, että nyt luodaan uusia traditioita, jotka sopivat ja miellyttävät kaikkia paremmin, mutta tavallaan uusista traditioista sopiminen aiheuttaa ristiriitoja, joita pitää sopia.  Joulunaikaan liittyy meillä paljon tunteita ja erityisesti miehelläni on kovin vahva ajatus siitä, miten joulua pitää viettää. Itselleni joulu on kyllä hyvin tärkeä, mutta minulle traditiot eivät ole olleet niin merkittäviä kuin miehelleni. Mieheni on aina viettänyt...

Julkaistu 17.12.2015 11:38 | Kommentit 0

Raskauden aikaisia tunnetiloja

Odottava äiti saattaa yllättyä siitä, miten voimakkaita ja ailahtelevia tunnetiloja raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset saavat aikaan. Ensimmäinen tunnemyrsky on kenties koettu jo silloin, kun on saatu tietää raskauden alkaneen. Pitkäänkin toiveissa ollut raskaus saattaa aiheuttaa ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita. Tunteet laidasta laitaan - katumus, pelko, epävarmuus, huoli sikiön hyvinvoinnista, iloinen odotuksen riemu ja onni - saattavat tulla odottajalle tutuksi yhden ainoan päivän aikana. Raskauden edetessä mielialojen ja tunnetilojen vaihtelut eivät välttämättä edes vähene.  On tavallista, että raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, synnytyksen lähestyessä, odottajalle tulee voimakas halu kääntää aikaa taaksepäin ja peruuttaa koko juttu. Valtaosa odottajista...

Julkaistu 14.12.2015 10:26 | Kommentit 0

Vuoroviikkoasuminen uusperheessä

Hyvä suhde vanhempiin tukee vuoroasuvia lapsia Kotien läheinen sijainti helpottaa sekä ikävää että käytännön järjestelyjä Kuten kaikki sen kokeneet tietävät, lapsen vuoroasuminen vaatii toimiakseen tavattomasti järjestelyä. Vaikka ne saataisiin toimimaan, ratkaisu sopii paremmin yksille kuin toisille. Syyt ovat toisaalta monenkirjavat, toisaalta vaikeasti tavoitettavissa. - Se ei ole yksiselitteisesti aina hyvä tai huono asia, mutta voidaan sanoa, että se sopii parhaiten tilanteisiin, joissa vanhempien välit ovat toimivat. Aikuisina voimme yrittää tehdä siitä mahdollisimman hyvää, sanoo vuoroasumista lasten näkökulmasta tutkinut ja aiheesta väitellyt erityisopettaja, KT Hannariikka Linnavuori. Lapsi tarvitsee luvan Linnavuoren haastattelemat lapset pitivät tärkeänä sitä, että läheinen...

Julkaistu 10.12.2015 15:24 | Kommentit 0