Perhevalmennuksessa pohditaan omaa vanhemmuutta



Väestöliiton tutkimukset osoittavat, että vauvan tuleminen saattaa aiheuttaa parisuhteen häviämisen vanhemmuuden alle. Tutkimukset osoittavat myös, että paras tekijä parisuhteen hyvinvoinnille vauvan syntymän jälkeen on parisuhdetyytyväisyys ennen vauvan tuloa. Mitä onnellisempia vanhemmat ovat keskenään, sitä onnellisempi on myös lapsi. 

Tämän vuoksi on tärkeää pohtia parisuhteen teemoja jo ennen lapsen syntymää. Perhevalmennuksessa olisi hyvä pohtia myös omaa vanhemmuutta. Kun vanhempien mielissä on tilaa vastasyntyneelle, heillä on halu hoivata ja turvata lasta. Keskustelu vanhemmuuteen liittyvistä odotuksista on hyvä alku tulla kohdatuksi tunnetasolla puoliso. Omien ja toisen ajatuksien ja odotusten tunteminen on paras lähtökohta vanhemmuudelle. Hyvässä parisuhteessa on tilaa kummankin unelmien kunnioittamiselle. 

Parisuhde 

Perheen elämänkaari ja parisuhteen kaari kulkevat rinnakkain tai sisäkkäin. Lasten syntymä muuttaa parisuhdetta mullistavalla tavalla. Varsinkin ensimmäinen vuosi lapsen syntymän jälkeen on parisuhteelle haasteellista aikaa. Tyytyväisyys parisuhteeseen saattaa usein vähentyä kun on suostuttava uudenlaiseen elämäntapaan. Parisuhde kärsii, jos tuoreilla vanhemmilla ei ole aikaa, voimavaroja tai kykyjä huolehtia sen laadusta. 

Tilastot kertovat, että perheet hajoavat eniten pikkulapsivaiheessa. Puolisoa ei pitäisi unohtaa, vaikka usein lapsiperheessä toisen huomioiminen jääkin niukaksi. Lapset saavat hellyyttä, lempeää puhetta ja huomiota, mutta sitä tarvitsevat myös vanhemmat. Fyysisen läheisyyden heikkeneminen vähentää myös tunnetason läheisyyttä. Kosketus, katse ja halaus kertovat välittämisestä ja antavat voimaa arkeen. Jos huomion keskipisteenä ovat vain lapset, puolisot alkavat todennäköisesti etääntyä toisistaan. Etääntymisen taustalla on usein epäoikeudenmukaisuuden ja loukkaantumisen tunteita, joita ei osata pukea sanoiksi. Kotitöiden jako on myös perinteinen riidan aihe lapsiperheissä. Jos toisen huomioimiseen tulee pitkä tauko, voi lähelle palaaminen olla vaikeaa. 

Kontulan tutkimuksessa parisuhde näyttäytyi erityisesti yhteistyösuhteena, jonka tavoitteet saattoivat olla hyvin käytännöllisiä. Yhteistyösuhteen toimivuuden lisäksi parisuhdetta voi arvioida parinvälisen yhteenkuuluvuuden, intiimin suhteen, persoonallisuuksien yhteensopivuuden ja ulkoisesta maailmasta tulevien erilaisten vaikutusten perusteella. Kestävää parisuhdeonnea tuottaa puoliso, joka antaa riittävästi henkistä tukea ja johon voi luottaa vahvasti kaikissa asioissa. Onnen kestävyyttä lisää myös se, että molemmat arvostavat ja kunnioittavat toisiaan ja kumpikin puoliso kokee olevansa toisen silmissä aidosti hyväksytty. Vahva rakkauden tunne tuottaa yhteenkuuluvuuden tunteen ja samanlaiset elämänarvot sekä päämäärät vahvistavat liittoa. Ratkaisevaa on kyky jakaa, puhua ja ratkoa ongelmia, joita kaikilla kuitenkin on. 

Perhevalmennuksessa on mahdollisuus pohtia jokaisen omia sekä parisuhteen voimavaroja. Voimavaroja voi lisätä pohdinta, niistä syistä mitkä vaikuttivat alun perin parisuhteen alkamiseen tai mistä tiedämme parisuhteemme voivan hyvin. Jokainen vaikuttaa omiin voimavaroihinsa tiedostamalla voimavaroja antavat sekä kuormittavat tekijät sekä pyrkimällä aktiivisesti tekemään asioille jotain.  
Kaisu Kuittinen
Sosionomi
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

Lähteet

Cacciatore, R. 2009. Tukea vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen. Väestö-liitto. 
Helsingin kaupunki. 2007. Perhevalmennuskäsikirja. 
Hermanson, E. 2012. Varhainen vuorovaikutus ja itsetunnon kehittyminen. Artikkeli. Ter-veyskirjasto. 
Janhunen, K. & Oulasmaa, M. 2008. Äidin kielletyt tunteet. Helsinki: Väestöliitto.
Kontula, O. 2013. Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Perhebarometri 2013. Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E47/2013. 
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2013. Kehittymistä vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa. Vanhempainnetti. Tietokulma: Lapsen kasvu ja kehitys. 
Piironen-Malmi, U. & Stömberg, S. 2008. Välittämisen pedagogiikka. Tammi. Otavan kirja-paino Oy, Keuruu.
Sevon, E. & Huttunen, J., 2002. Suomalainen perhe-elämä ja sen tukeminen. Teoksessa Rönkä, A. & Kinnunen, U. (toim.) Perhe ja vanhemmuus. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu. 
Tuominen, M. 2009. Valmiina vanhemmuuteen. Perhevalmennuksen kehittäminen Tu-run sosiaali- ja terveystoimessa. Turun ammattikorkeakoulu. Oppimateriaaleja. Tutkimuksia 30. 
Väestöliitto. 2013. Parisuhde. 
avioero, avoero, avoin keskustelu, epäonnistuminen, eroajatus, eroavuus, eronjälkeinen vanhemmuus, eronneisuus, eropäätös, eroriski, erotilanne, erovanhemmat, erovanhempi, etäänty, etääntyminen, huomioi, huomioiminen, hyvinv, Hyvinvointi, hyvä vanhemmuus, keskus, keskustelu, keskusteluapu, keskusteluyhteys, kielletyt tunteet, kielteiset tunteet, lapset ja ero, lapsiperheen ero, lastenneuvola, monikkoperhevalmennus, myönteiset tunteet, nettivalmennus, neuvolakäynti, onnell, onnellisuus, onni, parisuhde aika, parisuhdekriisi, parisuhdemalli, parisuhdeneuvonta, parisuhdeongelma, parisuhdeongelmat, parisuhdeterapia, parisuhdetyytyväisyys, parisuhetyytyväisyys, perheiden hyvinvointi, perheneuvola, perhevalmennus, psyykkinen hyvinvointi, puoliso, raska, raskaaksi tuleminen, raskaana, raskaanaoleva, raskaus, raskausaika, riittävä vanhemmuus, synnytysvalmennus, synty, syntyminen, tuntee, tunteet, turvallinen vanhemmuus, tutkimus, tyyty, tyytyminen, tyytymättömyys, tyytyväisyys, valme, valmennus, valmistau, valmistautuminen, vanhemmuus eron jälkeen, vanhemmuus ja ero, vanhemmuus-kumppani, vanhemmuuskumppani, vanhemmuuteen valmistautuminen, vastasyntynyt, voimavarat, Väes, väestöliitto, väestöntutkimuslaitos, yhden van, yhden vanhemman perheiden liitto, yhden vanhemman perheiden liitto ry, yvpl, äitiyden kielletyt tunteet | Julkaistu 07.03.2014 09:21