Parisuhdetyytyväisyyden ja lastenhankinnan monimutkainen yhteys



Millaisissa parisuhteissa hankitaan todennäköisimmin lapsia? Jotkut tutkijat vannovat onnellisten parisuhteiden nimeen. Toiset taas esittävät, että lapsilla yritetään korjata kuihtuvia parisuhteita ja kolmannet, että laadultaan keskitasoisissa parisuhteissa elävät hankkivat todennäköisimmin lapsia. Kuka heistä on oikeassa?

Vastaus on, että oikeastaan kaikki. Kyse on lähinnä siitä, miten parisuhdetyytyväisyyttä mitataan. Jos mittaamme samantyyppisten parisuhteiden parisuhdetyytyväisyyden keskiarvoa jonain ajankohtana, voimme huomata, että mittausajankohtana onnellisemmassa parisuhteessa olleet ovat hankkineet todennäköisemmin lapsia seuraavina vuosina. Tämä pätee erityisesti ensimmäisen ja toisen lapsen saamiseen.

Toisaalta tiedämme, että parin ensimmäisen yhdessäolovuoden aikana parisuhdetyytyväisyys lisääntyy, kunnes se alkaa pikku hiljaa heikentyä. Suurin osa lapsista hankitaan vasta muutaman yhdessäolovuoden jälkeen, joten tutkija voi väittää hyvällä omallatunnolla, että lapsia hankitaan jo kuihtuvissa parisuhteissa.

Hypoteesi keskitasoisten parisuhteiden voimasta lastenhankinnasta voidaan todistaa oikeaksi esimerkiksi seuraavalla tavalla. Koska lapsia ei tavallisesti hankita aivan ensimmäisinä onnellisimpina yhdessäolovuosina, eikä toisaalta hyvin pitkänkään ajan kuluttua, jolloin parisuhteen laatu on mittausteknisesti heikoimmillaan, voidaan päätellä, että lapsia hankitaan todennäköisimmin silloin, kun parisuhdetyytyväisyys on keskitasoinen.

Kyse on siis pohjimmiltaan siitä, mitä mitataan ja mihin mittaustulosta verrataan. Hienoa tässä sekametelisopassa on se, että suurin osa suomalaisista pariskunnista on tyytyväisiä parisuhteeseensa; oli heillä sitten lapsia tai ei. Tästä lähtökohdasta elämää on hyvä suunnitella itselleen ja mahdolliselle jälkikasvulle sopivaksi.

Perhetutkija Lassi Lainiala
Väestöntutkimuslaitos

Lähde: Lainiala, Lassi. 2011. The Impact of Relationship Quality on Childbearing in Finland. Finnish Yearbook of Population Research 2011, pp. 31–47. Helsinki: Väestöliitto.

lapsettomuustutkimus, lapsi perhe, Lapsi perheessä, lasten, lasten hankinta, lasten saanti, lastenhankinta, odotusaika, onnel, onnellisuus, parisuhde, parisuhdekriisi, parisuhdeneuvonta, parisuhdeongelma, parisuhdeongelmat, parisuhdetyytyväisyys, perhe elämä, perhe-elämä, perheellistyminen, perheiden hyvinvointi, perhekoko, perhekäsite, perhekäsitys, perhemalli, perhemuoto, perherakenne, perhesidos, perhesuhteet, perhesuunnittelu, perheytyminen, raskausaika, raskaustesti, tutkimu, tyyty, tyytymättömyys, tyytyväisyys, väestöntutkimuslaitos | Julkaistu 20.02.2014 17:59