Raskausdiabeteksen jälkeen




On tärkeää, että huolehdit itsestäsi synnytyksen jälkeen. Sinusta voi tuntua, että kaikki ympärilläsi ovat kiinnostuneita ainoastaan vauvastasi. Raskauden jälkeen oma terveytesi jää helposti taka-alalle. On tärkeää, että syöt yhtä hyvin ja terveellisesti, kuin raskausaikana. Silloin, kun vauva nukkuu, yritä sinäkin nukkua tai rentoutua. Liiku päivittäin raittiissa ulkoilmassa ja pidä elämä mahdollisimman säännöllisenä vauva-arjessakin. Tämä pitää yllä terveyttäsi ja ennaltaehkäisee uuden raskausdiabeteksen puhkeamisen mahdollisessa seuraavassa raskaudessa ja vähentää riskiäsi saada tyypin 2 diabetes myöhemmin. Jos sinulla on ollut insuliinihoitoinen raskausdiabetes, sinulle tehdään sokerirasituskoe, kun vauvasi on 6-12 viikon ikäinen ja viimeistään vuoden kuluttua synnytyksestä, jos sinulla oli ruokavalio- tai tablettihoitoinen raskausdiabetes.

Mikä nostaa verensokeria?

Kaikki hiilihydraatit nostavat verensokeria. Elimistö tarvitsee kuitenkin hiilihydraatteja toimiaseen normaalisti. Verensokerin nousun kannalta olisi tärkeä valita lautaselleen verensokeria hitaasti nostavia hiilihydraatteja. Tällaisia ovat paljon kuitua sisältävät kasvikset, juurekset, marjat ja täysjyvävilja. Kuidut estävät hiilihydraatin liian nopean imeytymisen. Myös hormonaaliset tekijät vaikuttavat verensokerin nousuun. Kortisoli, jota erittyy mm. stressitilanteissa, nostaa veresokeria, kuten myös adrenaliini.

Mikä auttaa verensokerin tasapainossa pysymiseen?

Kaikki alkaa tasapainoisesta ruokavaliosta, jossa  hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat, ovat sopivassa suhteessa toisiinsa. Kaikkia ravinteita tarvitaan yhtälailla. Verensokeria tasapainottaa myös arkiaktiivisuus ja liikkuminen monipuolisesti tavalla joka sopii itselle ja tuottaa mielihyvää. Hyvä perusterveys pitää elimistön kykyä ylläpitää normaalia verensokeritasoa. Hyvät elämäntavat pitävät yllä perusterveyttä. Terveyttään ei voi valita, mutta sitä voi tukea omilla valinnoilla. Hyvä terveys pitää yllä myös elimistön hyvää vastustuskykyä taistelussa taudinaiheuttajia vastaan.

Verensokeritasapainoa pitää yllä riittävä ja oikea-aikainen lepo. Iltaöinen valvominen ja aamupäivien nukkuminen heikentää elimistön sokerinsietoa, eli näin toimivilla on usein korkeammat verensokeritasot. On mm. tutkittu, että vuorotyö lisää riskiä sokeriaineenvaihtunnan häiriöille. Luontainen unirytmi etenee auringon eli päivänvalon mukaan. Opittu rytmi on se, joka poikkeaa tästä luontaisesta rytmistä. Opittu rytmi, joka poiketessaan luontaisesta rytmistä, on mahdollista oppia pois. Luontainen vuorokausirytmi, jossa ihminen menee nukkumaan 22-23 aikaan ja herää 6-7 aikaan tukee terveyttä. Unta olisi hyvä saada vähintään 8 tuntia yössä.

Luontaiseen vuorokausirytmiin kuuluu myös ruokalu säännöllisin, noin 4 tunnin välein. On hyvä, että tulee nälkä! Se on elimistön viesti valmiudesta ottaa vastaan ravintoa, polttoainetta, jonka avulla aineenvaihdunta tekee tasaisen hyvän työnsä. Tämä luontainen, terveyttä edistävä ruokarytmi, on myös opittavissa, jos se on hävinnyt. Terveyttä edistävä ruokarytmi sisältää aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen, iltapalan ja tarvittaessa vielä myöhäisiltapalan. Ateriakoko pysyy säännöllisesti syödessä kohtuullisena. Näläntunne ohjaa oikein silloin kun rytmi on kunnossa. Näläntunne on hyödyllinen elimistön viesti. Elimistö toimii optimaalisesti ja luottaa siihen, ettei tarvitse säästellä.

Tämän lisäksi elimistön verensokeritasoa pitää yllä ilo. Kun elämässä on kaikki perusasiat kunnossa, pysyy myös sisäinen terveyden tasapaino yllä. Stressi on ajoittaisena vieraana normaalia ja jopa ajoittain hyödyllinenkin asia, mutta jäädessään asumaan kehoon, voi sairastuttaa ja uuvuttaa ihmisen ilottomaksi.

Linkkejä!

Alkuperäinen teksti julkaistu ViVa:n sivuilla.
Rahoittaja: Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden edistämisen määrärahasta vuosina 2015-2017

fyysinen hyvinvointi, Hyvinvointi, perheiden hyvinvointi, raskausdiabetes, ruokailu hyvinvointi, terveellisyys, vauva-aika, vauva-arki, verensokeri, Äitiys | Julkaistu 12.07.2017 09:00