Tukea vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen





Lapsen ja aikuisen henkinen sidos syntyy monimutkaisen tapahtumasarjan tuloksena. Samalla tapahtuu kasvu vanhemmuuteen. Toisille vanhemmuus istuu helposti omaan rooliin, jotkut taas kypsyvät siihen hitaammin. Toiset kokevat ymmärtävänsä varsin hyvin jo vastasyntyneen viestejä, jotkut taas ovat aivan ymmällään uuden paketin äärellä. Monet omaan historiaan ja nykyhetkeen liittyvät seikat voivat tukea tai haitata tätä herkkää prosessia.

Tieto varhaisen vuorovaikutuksen rakentumisesta auttaa. Miten voin viestiä vauvalle, että pidän hänestä? Miksi hän on erilainen kuin odotin? Miksi hän reagoi oudolla tavalla tai eri tavalla kuin naapurin lapsi? On tärkeää ymmärtää, että jo vastasyntyneestä vauvasta löytyy paljon ominaisuuksia. Esimerkiksi vauvan perustemperamentti ja se aikataulu, jossa juuri hän voi kehittyä, on jo ennalta pitkälle määrätty. Siksi vanhemman on oltava valmis sopeutumaan rytmittömään tai varovaiseen vauvaan, mikä ei ehkä vastaa aikuisen toiveita tai omaa temperamenttia. Jo alussa kannattaa olla vastaanottavainen ja avoin mieleltään - herkkä havainnoimaan, millainen juuri oma vauva on. Paljon turhaa huolta karisee tuoreen vanhemman mielestä, kun hän tietää tämän. Vauva kyllä kertoo, millainen juuri hän on. Vauvan itsetuntoa ja minäkuvaa voi helposti tukea ilahtumalla vauvan katseesta, antamalla iloisia kohtaamisia ja innostumalla sekä rauhoittumalla vauvan kanssa.

Erityisesti vauvan aivot kehittyvät syntymän jälkeen vanhemman ja vauvan välisessä vuorovaikutuksessa. Se tarkoittaa hahmotuskykyä, stressinsietoa, turvallisuuden kokemusta, halua solmia ihmissuhteita ja innostumista oppia uutta. Jos lapsi ei koskaan oikein saa vastakaikua, kun hän yrittää herättää aikuisen huomiota, voi kehitys hidastua. Ensimmäinen vuosi on erittäin merkityksellinen tunne-elämän kehittymiselle. Jo ihan ensimmäisiä, parin kuukauden ikäisen vauvan tunneviestinnän merkkejä on ensimmäinen hymy. Siihen vastaaminen ilahtuneella äänellä, ilmeillä ja eleillä kertoo vauvalle, että hän tulee aidosti kohdatuksi: me jaamme kanssasi tämän mukavan hetken ja osaat hienosti kertoa omista tunteistasi. Samalla vauva oppii monia uusia tapoja ilmaista hyvää mieltä, halaukset, silitykset ja suukot. Hän voi myös yhä varmemmin luottaa siihen, että maailma on hyvä ja hän itsekin tulee ymmärretyksi.

Vauvan alkaessa liikkua yhä enemmän myös vanhemman on muututtava. Nyt pikkuisen kanssa on käveltävä, heiteltävä, taputeltava tai ryömittävä. Tapaturma-alttius kasvaa ja aikuiselta vaaditaan jatkuvaa valmiustilaa. Se on haastavaa. Tieto näiden kuukausien suuresta merkityksestä lapsen koordinaation, itsetunnon ja kehonkuvan kehitykselle helpottaa jaksamista ja auttaa näkemään myös lapsen tahdon ilmaisut ja jatkuvan toiminnallisuuden myönteisinä. Iloinen ja kannustava suhde lapseen rakentaa parhaalla tavalla lapsen ja aikuisen myöhempää suhdetta sekä lapsen tyytyväisyyttä. Koska lapsi sitoo, on tärkeää, että aikuinen hoitaa myös itseään ja irrottautuu joskus lapsenhoitovastuusta.

Yli vuoden ikäinen on jo ihan oma persoonansa ja aktiivinen vuorovaikutuksessa. Hän haastaa ja kutsuu leikkiin ja tahtoo paljon. Tahtominen ei ole huono asia, sen kautta voi myös saavuttaa kaikenlaista mukavaa ja kasvattaa näin hallinnan tunnetta elämään. Vanhempi ei saisi kokea lapsen tahtokasvua valtataisteluna vaan hyödyllisenä harjoitteluna tunne-elämän kehityksessä. Kun lapselle antaa paljon myönteistä palautetta ja iloisia yhdessäolon hetkiä ihan pyytämättä, hänen ei tarvitse hakea huomiota olemalla hankala. Turvallisuus ja aikuisten oma hyvinvointi ovat rakentavan yhdessäolon ja lapsen itsetuntoa tukevan koti-ilmapiirin parhaat rakennusaineet.

Raisa Cacciatore lastenpsykiatri Väestöliitto
ihmis, ihmissuhde, ihmissuhteet, ilo, jaettu vanhemmuus, kasvu, katse, kehitys, mallioppiminen, minäk, minäkuva, oma tahto, oppim, oppiminen, raisa, Raisa Cacciatore, rauhoi, rauhoittuminen, riittävä vanhemmuus, rooli'vaikeus, roolihahmo, roolikuva, roolit, stressi, stressin sietokyky, syntyminen, tahtoikä, tahtovaihe, temp, temperamentti, tukea vanhemmuuteen, turvallinen vanhemmuus, uhmaikä, varhai, varhainen vuorovaikutus, varhaisheijaste, varhaiskasvatus, vauva, viestiminen, viestintä, viestintätaidot, viestit, vuorovaikutusmaailma, vuorovaikutusmalli, vuorovaikutussuhde, vuorovaikutussysteemi | Julkaistu 23.10.2017 11:24