Lapsen toimiva suhde etäisään on positiivinen voimavara


Syyskuussa 2011 Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella tarkastetussa Mari Brobergin väitöskirjatutkimuksessa Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi keskityttiin uusperheen lasten hyvinvointiin ja siihen kytkeytyviin perheen voimavaroihin.

Uusperheiden ihmissuhdeverkoston toimivuutta koskevan tarkastelun perusteella uusperheen äidit kokivat lapsen ja etäisän suhteen sekä vanhempien välisen yhteistyön huomattavasti hankalammiksi kuin uusperheensä sisäiset suhteet (esimerkiksi lapsen ja isäpuolen suhde).  Uusperheellisyys asettaa siis haasteita erityisesti lapsen ja etäisän suhteen toimivuuteen. Lähes 40 prosenttia uusperheessä asuvista lapsista ei juuri ollut yhteydessä muualla asuvaan isäänsä.

Miksi etävanhemmuuden toteutuminen on niin haasteellista uusperheissä, usein haasteellisempaa kuin yksinhuoltajaperheissä? 

Uusperheen moninaiset suhteet saattavat jo itsessään asettaa haasteita tapaamisille. Lapsen vanhempien yhteistyö on keskeinen tapaamisia tukeva tekijä. Uusperheen perustaminen saattaa hankaloittaa tätä yhteistyötä. Kun vanhemmat avioituvat tahoillaan uudelleen, heillä on yleensä vähemmän yhteistyötä kuin tilanteessa, jossa kumpikaan ei ole avioitunut uudelleen.

Lapsen vanhempien yhteistyön merkitys korostui tutkimuksessani, koska aineiston perheiden lapset olivat 3-, 6- tai 8-vuotiaita, joten he eivät vielä voineet pitää itsenäisesti yhteyttä etävanhempaansa. Erityisesti tämä lapsen ja etäisän tapaamisten väheneminen todentuu ydinperhemäisesti rakentuneissa uusperheissä.

Kun uusperheeseen syntyy yhteisiä lapsia ja uusperheen sisälle muodostuu ydinperhe ja uusperheen suhteet vahvistuvat, yhteydenpito vanhaan perheeseen saattaa vähentyä. Tätä tulkintaa tukee myös tutkimustulokseni siitä, että uusperheissä, joissa oli usein ydinperhemäistä rakennetta vahvistava puolisoiden yhteinen lapsi, lapset tapasivat etävanhempaansa harvemmin.

Uusperheet muodostuvat erilaisista lähtökohdista

Perheen ihmissuhdeverkoston näkökulmasta uusperheet tyypiteltiin tutkimuksessa kolmeen ryhmään sen mukaan, miten suhteet perheessä muodostuivat: ihanteena ja tavoitteena ydinperhe, monia suhteita arvostava suurperhe sekä vahvan parisuhteen malli. Nämä perheet erosivat toisistaan siinä, miten suhteita määriteltiin perheessä, sekä siinä, millaisia ongelmia suhteissa oli ollut ja mitä asioita koettiin vahvuuksiksi.

Ydinperhemallissa suhteet määriteltiin kuten ydinperheessä ja ydinperhe näyttäytyi myös selkeästi perheen ihanteena. Positiivisimmaksi asiaksi näissä kuvauksissa nostettiin se, että lapsi oli saanut uuden vanhemman elämäänsä. Hankalat seikat liittyivät erityisesti lapsen ja etäisän suhteeseen.

Suurperhemallin perheissä perheen rajat olivat huomattavasti väljemmät: perheissä yritettiin ottaa huomioon kaikkien näkemykset senkin uhalla, että esimerkiksi aikataulujen yhteensovittaminen oli ajoittain erittäin haastavaa. Lapsen ja etäisän suhde oli säilynyt vahvana, ja isäpuolesta lapsi oli saanut turvallisen aikuisen elämäänsä.

Kolmannessa uusperhetyypissä perheen määrittelyn keskiössä oli uusi parisuhde. Lisäksi näissä perheissä arvostettiin biologisia suhteita, joten isä- ja äitipuolisuhteet koettiin hankaliksi. Parisuhteeseen liittyvät ongelmat saattoivat näissä perheissä aiheuttaa uhan perheen jakautumisesta kahtia äidin ja isän perheiksi.

Toimiva ihmissuhdeverkosto tukee uusperheen lapsen hyvinvointia

Uusperhe sinänsä ei näyttäisi olevan riski lapsen hyvinvoinnille, mutta se saattaa muuttaa perheen voimavaroja ja sitä kautta heijastua lapsen hyvinvointiin.

Perheen voimavarojen näkökulmasta tarkasteltuna lapsen hyvinvointia tuki uusperheen toimiva ihmissuhdeverkosto. Lasten ongelmien ja uusperheen ihmissuhdeverkoston toimimattomuuden välillä oli selkeä yhteys.

Äitien näkemyksen mukaan uusperheen sisäiset suhteet näyttäytyivät lapsen hyvinvoinnille tärkeämpinä kuin yhdessä asuvan perheen ulkopuoliset suhteet. Lapsen toimiva suhde muualla asuvaan isään voidaan kuitenkin nähdä tämän tutkimuksen tulosten perusteella positiivisena voimavarana, joka tukee lapsen hyvinvointia uusperheessä.

Mari Broberg, KM

Artikkeli on luettavissa myös: Supliikki 2/2010

Väitöskirja on julkaistu Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarjassa D52/2010, julkaisutilaukset: (kirjan hinta on 25 euroa).

avioituminen, biologinen suhde, etäisä, etävanhemmuus, etävanhempi, Hyvinvointi, ihmissuhdeverkosto, Isyys, isä, isäpuoli, Julkaisu, kasvu, kehitys, lapsi, parisuhde, parisuhdeongelmat, perhe, perhemuoto, suurperheen malli, tutkimus, Uusperhe, uusperheellisyys, vahvan parisuhteen malli, voimavara, väestöliitto, väitöskirja, ydinperhe uusperheen sisällä, ydinperhemalli, ydinperhemäinen, yhteistyö, yksinhuoltaja, yksinhuoltajaperhe, yksinhuoltajuus, äiti, äitipuoli, Äitiys | Julkaistu 29.01.2012 10:58