Et ole yksin, jos imetys ei suju


Suomessa on vahva normi vähintäänkin yrittää imetystä. Onnekkailla äiti-vauvapareilla imetys lähteekin sujumaan kuin luonnostaan, mutta suuri osa kohtaa huolia ja kipuja, jotka tekevät imetyksestä vaikeaa. Vauvalle on kuitenkin tärkeintä päästä äitinsä sydämeen, eikä imetys ole sinne ainoa reitti. Jokaisen äidin täytyy saada itse määritellä, mikä merkitys imetyksellä on juuri hänelle ja hänen vauvalleen.

Suomalaisäidit toivovat raskausaikana keskimäärin kahdeksan kuukauden imetystä, mutta imetys jatkuu sitä kuukauden verran vähemmän. Täysimetys loppuu erityisen aikaisin, 1,4 kuukauden iässä, vaikka Sosiaali- ja terveysministeriön suositus sen kestoksi on puoli vuotta.  Tilanteen syynä on se, että imetyksen ammatillisen ohjauksen verkostossa on aukkoja. Suurin osa neuvolan terveydenhoitajista ohjaa imetystä ilman ajantasaista koulutusta. Äidit jäävät yksin selviämään imetyssuositusten ja kirjavien neuvojen kanssa.

Sinnittelystä selviytymiseen

Jos imetys tuntuu tärkeältä, äidillä ja vauvalla on oikeus saada tukea ja asiallista imetysohjausta – ja jos imetys loppuu liian varhain, on myös lupa surra sen menetystä. Jos taas imetys on se palanen, jota ilman kokonaisuus tuntuu selkeämmältä, perheellä on oikeus saada ohjausta omista lähtökohdistaan. Kyllä maitoa aina riittää. Jokaisen uteliaan ei tarvitse tietää, tuleeko se rinnasta vai kaupasta. Kun vauva saa maitoa ollessaan nälkäinen ja pääsee syliin tuota ravintoaan nauttimaan, hän tietää olevansa rakastettu.

Älä yritä kaikkea kerralla

Kun vauva itkee paljon, on kiire selvittää, miksi hän itkee. Suomessa suurennuslasin alla on erityisesti imetys, koska meillä elää vahvana käsitys maidosta, joka vain loppuu. Maito tekee muitakin temppuja. Saattaapa olla, että maitoa tuleekin liikaa, tai vauva reagoi sen kautta äidin juomaan kahviin, tai vauvalla on vain menossa pitkien iltaimetysten vaihe. Äidin, vauvan ja rinnan yhteistyö on aina yksilöllistä, ja ennen suuria ratkaisuja on hyvä selvittää, mistä oikeastaan on kysymys.

Moni kertoo yrittäneensä imetyksen eteen aivan kaikkensa, ja imetysvaikeuksilla on paha tapa kertyä vyyhdeksi, jonka kanssa sinnittely vie voimia. Imetysvaikeuksien ensimmäinen sääntö on kuitenkin aina: ruoki vauva. Lisämaitoa ei pidä pelätä eikä pantata liian pitkään, sillä liian nälkäinen vauva ei jaksa tehdä omaa osaansa. Toinen sääntö on: hanki asiantuntijan apua. Hyvän imetysohjauksen tuntomerkkejä ovat selkeä tieto lisämaidon tarpeesta ja äidin toiveiden mukaiset jatko-ohjeet kohti täysimetystä, osittaisimetyksen vakiinnuttamista tai imetyksen lopettamista.

Lähde: Pullonpyörittäjien opas, toim. Riikka Riihonen Väestöliitto

Pullonpyörittäjien oppaan löydät täältä.

ensi-imetys, ime, imeminem, imeminen, imemisen tarve, imet, imettäjä, imettäminen, imettävä , imetyksen edistämisohjelma, imetyksen käynnistäminen, imetyksen ohjaaminen, imetyksen tuki ry, Imetys, imetys tuki, imetysasento, imetyskerta, imetysluottamus, imetysohjaus, imetysongelma, imetyspelko, imetyspettymys, imetyspoliklinikka, imetystuki, imetystukipuhelin, imetystukiryhmä, imetystukiäiti, imetystyyny, kip, kipeytyminen, kipu, kipupiste, koulutus, kriisi, kun imetys ei onnistu, kun äidinmaito loppuu, lapsentahtinen imetys, miksi imetys sattuu, mitä tehdä imetys sattuu, neuvola, osittaisimetys, pettymys, pull, pullonpyörittäjien opas, pulloruokinta, rinnat, rinta, ruokinta, suru, terveydenhoitaja, tieto, tuki, tutt, tuttipullo, täysimetys, vauva, vauvanhoito, vauvanhtahtinen imetys, vauvantahtinen imetys, äidin, äidinmaido, äidinmaidonkorvike, äidinmaito | Julkaistu 23.10.2013 13:38